Kesä(loma) antaa mahdollisuuden irrottautua jatkuvasta rutiinista ja tavanomaisista tehtävistä. Luovuus saattaa yllättää vaikkapa alla olevan maiseman äärellä …

Joitakin vinkkejä ajattelun virkistämiseksi:

Ovatko kaikki muutokset todella tarpeellisia?

HBR: ”Jos sinusta tuntuu, että yrityksesi horjahtaa yhdestä suuresta muutoksesta toiseen, et ole yksin. Liiketoiminnan muutosaloitteet – olivatpa ne sitten strategisia, operatiivisia, kulttuurisia tai kaikkia edellä mainittuja – näyttävät olevan nykyään jokaisen johtoryhmän asialistan kärjessä. Itse asiassa 95 % Accenturen 
vuonna 2024 haastattelemista organisaatioista oli toteuttanut yli kaksi suurta uudistusta kahden edellisen vuoden aikana; 61 % oli toteuttanut vähintään neljä. Kaikkien makrotason voimien muokatessa liiketoimintaa tänä päivänä, johtajilla ei ole juurikaan vaihtoehtoa kuin käynnistää yritysmuutostoimia. Vai onko? …” – Amy Bernstein

Tiimien muodostaminen ja tehokkuus

HBR: ”On yleisesti tiedossa, että tehokkaat tiimit ovat välttämättömiä liiketoiminnan menestykselle kiihtyvän muutoksen keskellä. Yhteisen tarkoituksen ja sitoutumisen tunteen ansiosta ne tekevät jatkuvasti yhteistyötä saavuttaakseen jopa kunnianhimoisimmat tavoitteet.” – Amy Bernstein

AI ja sen hyödyntäminen yrityksissä

TIEKE: ” Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Tekoälyn rooli organisaatioissa muuttuu perustavanlaatuisesti. Siinä missä tekoäly on aiemmin nähty yksittäisenä työkaluna, joka tukee asiantuntijaa työssään, se toimii nyt yhä useammin aktiivisena osana organisaation prosesseja. Se hakee tietoa, tekee ehdotuksia ja vie asioita eteenpäin ilman jatkuvaa ohjeistusta. Tätä kehitystä kuvataan agenttisena tekoälynä, ja se haastaa organisaatiot pysähtymään sen äärelle, mitä työn tekeminen, johtaminen ja vastuu tarkoittavat tulevaisuudessa. ..” – Marko Silventoinen 18.05.2026

Kiitoksia yhteistyöstä asiakkaillemme ja kumppaneillemme kuluneen vuoden aikana.

Kuluneen vuoden teemoja ovat olleet digitalisaatio ja erityisesti tekoäly ja sen hyödyntäminen. Ihmiskeskeinen johtaminen on edelleen puheenaihe ja joitain aktiviteetteja on siihen suuntaan toteutettu. Tiedolla johtaminen on kaikilla tavoitteena ja sille on rakennettu edellytyksiä.

Laatu ja laadun hallinta ovat edelleen ajankohtaisia teemoja. Nyt ovat työ- ja tuoteturvallisuus (ISO 22001, 45001) ja tietoturvallisuus (ISO 27001, NIS2) nousseet konkreettisesti kehityskohteiksi.

Myös tietojärjestelmähankkeet ovat ajankohtaisia. Nämä ovat nousseet esille, kun edellämainittuja tekoäly tai tuoteturvallisuusasioita on haluttu kehittää. Useassa yrityksessä on jouduttu pohtimaan: 1) voidaanko olemassa olevaa järjestelmäarkkitehtuuria kehittää vastaamaan uusia vaatimuksia vai 2) joudutaanko uusimaan keskeiset tietojärjestelmät kehitystyön mahdollistamiseksi (linkki artikkeliin).

Vuodelle 2026 on ennustettu seuraavia trendejä (OP Media):

1. Tekoäly ja robotiikka
2. Puolustusteollisuus
3. Kyberturvallisuus.

Näihin varautuminen kannattaa aloittaa oman toiminnan huolellisesta ymmärtämisestä. Tässä on apuna liiketoiminnan mallintaminen. Kehittämisen pohjaksi tarvitaan toimiva ajantasainen strategia. Strategiasta muodostetaan strategiset nostot, joista johdetaan konkreettinen kehitysohjelma. Tämä tukee strategian käytäntöön vientiä.

Wishing you a peaceful Christmas and a very successful New Year!

Fridful Jul och Gott Nytt År!

Wishing you a peaceful Christmas and a very successful New Year!

Fridful Jul och Gott Nytt År!

Johtajat omistautuvat perhe-elämälle. Työn rakastaminen ja työnarkomania ovat kaksi eri asiaa. Jos laiminlyön perhettäni työni takia, käsitykseni oikeudenmukaisuudesta on syvästi häiriintynyt.

— Alexandre Havard

Ajattelun ajattelu, sillä ajatuksella, että näin syntyisi myönteisiä seurauksia osallistuja oman elämän kannalta.

Mitä voikaan, ehkä vuosien päästä, kehkeytyä siitä, että ajattelet jostain asiasta uudella tavalla? Voisiko näinkin ehkä ajatella? ”Ehkä ehkä, mutta ei välttämättä ehkä edes.”

Kahtena periaatteena esiin nostettiin:

• 1. Meissä on enemmän hyvää kuin mitä päälle näkyy
• 2. Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää.
• – Esa Saarinen

Kokonaisarkkitehtuuri (KA) palvelee toiminnan kehittämistä yrityksen tai organisaation tasolla. KA:n tehtävänä on tuottaa riittävät linjaukset strategiasta toimenpaanoon ja jatkuvaan kehittämiseen.

Kokonaisarkkitehtuuria on kehitetty erityiseti julkishallinnon tarpeisiin ja siitä on olemassa laaja suositus JHS 179 (JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen). Tätä mallia voidaan kuitenkin soveltaa – ainakin ajatuskehikkona – myös yritysorganisaatioissa. KA:n edut ovat ilmeisiä:

• kokonaisnäkemys organisaation tavoitteesta
• strategian ja operatiivisen toiminnan kytkeminen toisiinsa
• konkreettiset työkalut järjestelmien suunnitteluun ja hallintaan
• projektityön tukeminen.

Toiminnan kehittämiseen tuodaan rakenteellinen kokonaisuus, joka tukee kokonaisuuden hahmottamista.

Johtamisen näkökulmasta arkkitehtuuri nivoutuu osaksi koko johtamista:

Olen aiemmin kirjoittanut prosessien kehittämisestä: prosessien kehittäminen joko jatkuvana prosessina (POOGI) tai suurin harppauksin on suuri mahdollisuus, mutta myös varsin haasteellista. Yrityksen omat resurssit saattavat olla niin kiinni päivittäisessä operatiivisessa tekemisessä, että aikaa ei jää määrämuotoiseen kehittämiseen.

Konsulttien käyttäminen kehittämisessä tuo resursseja ja osaamista yritykseen, mutta ilman riittävää omaa panosta osaaminen ja kokemus eivät jää yrityksen osaamispääomaksi.

Palvelumuotoilu saattaa olla vastaus tähän ongelmaan. Palvelumuotoilu pyrkii yhdistämään tuotemuotoilussa käytettyjä menetelmiä toiminnan kehittämiseen – innovoidaan yhdessä ja kokeillaan eri vaihtoehtoja. Palvelumuotoilun tehtävät voidaan esittää alla olevan ympyrän muodossa:

Palvelumuotoilu on epämuodollisempi tapa lähestyä asiakasprosessia (kuin tiukka prosesin mallintaminen ja kehittäminen). Sen etuja perinteiseen prosessikehitykseen on:

• kevyempi – vähemmän määrämuotoista mallintamista,
• konkreettinen – mennään heti asiakastarpeeseen ja sen ymmärtämiseen,
• nopea – tuloksia saadaan nopeasti (kunhan keksitään uudet toimintatavat),
• joustava – voidaan kokeilla eri vaihtoehtoja ja todentaa niiden toimivuus,
• läpinäkyvyys – työntekijät ovat osallisia jatkuvasti ja oppivat uudet työmetodit,
• jatkuvuus – työskentely on jatkuvaa eikä projektinomaista.

Palvelumuotoilun ongelmina voidaan nähdä:

• kokonaisuus voi hämärtyä – ajaudutaan osaoptimointiin,
• tehdään liian nopeita ja huonosti valmisteltuja muutoksia,
• toiminnasta tulee hermostunutta – jatkuvia muutoksia (ellei tälle ole hyvää johtamista),
• ei ole mittareita muutoksen todentamiseksi.

Käytännössä palvelumuotoilussa palvelu (tuote) pilkotaan osiin, joita voidaan lähteä kehittämään kokonaisuuden osina iteroimalla ja kokeilemalla. Tavoitteena on ymmärtää, miten asiakas kokee yrityksen palvelut ja tuotteet.

Palvelu mallinnetaan visuaalisesti helposti hahmotettavaan muotoon. Tämä mahdollistaa työntekijöiden, toimittajien tai asiakkaiden ottamisen mukaan kehitystyöhön pienellä perehdytyksellä.

Teimme joitakin aikoja sitten analyysin erään yrityksen asiakasrajapinnoista. Tulos oli yllättävä: tunnistettiin kaikkiaan 23 eri asiakasrajapintaa (touch points). Alkuperäisenä oletuksena oli, että asiakas kohdataan myynnissä; kuitenkin suuri osa asiakaskommunikaatiosta olikin itse asiassa logistiikassa, tuotehallinassa ja osittain taloushallinnossa.

Vaiheittainen kehittäminen vähentää muutoksen hallinnan riskiä ja tuottaa samalla nopeasti tuloksia. Samalla kaikki yrityksen osaaminen ja kokemus asiakastyöstä saadaan kehittämisen avuksi.

1.     Asiakas

Asiakaskokemus on kaiken ydin. Asiakas voidaan saada mukaan omaan prosessiin uusilla prosesseilla ja teknisillä mahdollisuuksilla. Onko asiakas myös strategian keskiössä?

Teknologia voi mahdollistaa helpomman asiakaskokemuksen: yhteinen ja ajantasainen tuotetieto, helppo ja nopea asiakaspalvelu, läpinäkyvä toimitusprosessi, hyvin hoidettu takuuprosessi.

Myös tiedon välitys voi merkittävästi kehittää asiakaskokemusta: blog, vblog, podcast, chat, bot, chatbot.

2.   Toiminnan tehokkuus

IT voi edelleen merkittävästi edistää yrityksen toiminnan tehostamista.

Tämä edellyttää, että liiketoimintaprosessit suunnitellaan ja kehitetään myös IT huomioiden. Olemassa olevat toimintatavat tulee asettaa kyseenalaiseksi (rakentavasti) ja löytää yhdessä uudet joustavat ja tehokkaat menettelyt. Joustavat (agile) menettelyt sekä IT:n että liiketoiminnan kehittämisessä ovat hyvä pohja toiminnan tehokkuuden kehittämiselle.

Vähemmän on enemmän!

3. Kustannusten hallinta ja kustannusten läpinäkyvyys

Digitaalisten palveluiden hinta on laskenut merkittävästi. Tämä on kuitenkin vain yksi kustannustekijä; jokainen palvelu pitää myös olla todella käytössä. Vähällä käytöllä oleva palvelu on kallis, vaikka yksikköhinta olisi kuinka edullinen.

Erityisesti investoinnin ja käyttökustannuksen ero on hämärtynyt. Tämä pitää selkeyttää, jotta kustannustietoisuus on laajasti organisaation tiedossa.

IT:n rooli on edelleen suuri mahdollisuus tuote- ja asiakaskannattavuuden raportoimisessa. Jo pelkästään paremmalla perustietojen hallinnalla (Master Data) saadaan merkittävä parannus kustannusten hallintaan.

4.    Kehittämisen johtaminen

IT:n ja liiketoiminnan kehittäminen pitää myös tehdä johdetusti. Pitää tehdä selkeästi strategian täsmennys, IT-strategian suuntaaminen tämän pohjalta sekä nämä yhdistävä kehityssuunnitelma.

Hyväkään suunnitelma ei ole minkään arvoinen, ellei sitä toteuteta. Siksi muutoksen hallinta nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä on entistä tärkeämpi. Nopeasti tehtävät kehitysaskeleet eivät saa olla suunnittelematonta puuhastelua vaan määrätietoista ja suunnitelmallista tavoitteeseen etenemistä.

5.   Tekoäly ja eettisyys

Olemme entistä enemmän tekoälyn kanssa tekemisissä. Käytämme jatkuvasti enemmän ja vähemmän tietoisesti erilaisia algoritmeja. Meillä on teollisuudessa IoT ja edelleen Industry 4.0, jotka ovat tulossa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Asiakastyössä ollaan siirtymässä bot- ja robottiaikaan.

Näiden vaikutukset pitää tunnistaa ja niiden kanssa toimiminen pitää määritellä yrityksen arvojen pohjalta. Yritysjohto ei voi jättää tätä teknikoiden vastuulle.

Vuosi 2020 tulee olemaan todella haasteellinen, mutta innostava.

1. Strateginen tavoite

Strateginen tavoite tulee kirkastaa. Tavoite pitää nähdä sekä lyhyen että pitkän ajan kehityskulkuna.

Tavoitteiden tulee olla selkeitä, jotta niiden pohjalta voidaan luonnostella kehitysprojektit. Selkeitä tavoitteita ovat esimerkiksi kasvu (liikevaihdon kasvu 20%, kolme uutta tuotetta vuosittain, kustannusten alentaminen, henkilöstön motivaation kehittäminen uusilla työmenetelmillä).

Tavoitteet pitää myös kommunikoida, jotta jokainen on selvillä; samoin pitää määritellä, mitä kultakin odotetaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kommunikointi tapahtuu luomalla yrityksen strategiasuunnitelman (blueprint).

2. Taustatyö

Taustatyö on oleellinen osa arkkitehtuurin luomista. Taustatyön pitää sisältää:

• riittävä nykytilan analyysi (asiakkaat, tuotteet, prosessit)
• megatrendit , Industry Foresight
• kilpailuprofiili / SWOT / PESTLE.

Toisinaan voi olla paikallaan tehdä ulkopuolisen toteuttama markkinatutkimus, jolla selvitetään nykyisten ja uusien markkinoiden odotukset. Asiakkaiden kyky ja halu maksaa tuotteista tai palveluista voi avata silmät näkemään uusia mahdollisuuksia.

Taustatyö on myös organisaation koulutusta tuleviin muutoshankkeisiin.

3. Osaaminen ja resurssit

Koska järjestelmäarkkitehtuuri on koko yrityksen ja sen toiminnot kattava, on myös hanke resursoitava oikein. Oikeat henkilöt varmistavat, että myös vaikeat päätökset voidaan tehdä tehokkaasti: hankkeen rahoitus ja tarvittavat henkilöt saadaan käyttöön tarpeen mukaan.

Arkkitehtuuritiimin ytimenä pitää olla toimitusjohtaja tai todella isoissa yrityksissä ainakin johtoryhmän jäsen, jolla on riittävä näkemys koko yrityksen strategiaprosessiin.

Työnkulun, strategia-aineiston ja kehitysohjelmien hallitsemiseksi saattaa olla tarpeen hankkia siihen käyttöön suunniteltu ohjelmistotyökalu (esim. Fingertip, Orbus / iServer …).

4. Järjestelmäarkkitehtuurin luominen

Itse järjestelmäarkkitehtuuri rakennetaan projektina – myöhemmin sen ylläpito on osa jatkuvaa kehitystyötä. Viitekehyksenä voidaan soveltuvin osin hyödyntää ITIL-mallia tai TOGAF viitekehystä. Zachman-kehikko voi myös olla hyvä työkalu.

Mitkään työkalut eivät kuitenkaan voi korvata omaa ajattelua!

Arkkitehtuurin pitää sisältää:

• liiketoimintamalli
• tietohallintonäkökulma
• tietojärjestelmät
• infrastruktuuri

Arkkitehtuuri pitää olla tasapainossa liiketoiminnan ja teknologian osalta.

5. Huolellinen suunnittelu

Arkkitehtuurin rakentaminen on hyvin laaja-alainen projekti, joten rakentaminen pitää suunnitella huolellisesti. Ilman hyvää suunnittelua koko hanke alkaa venyä ja ohjautua sattumanvaraisesti kulloisenkin akuutin tilanteen ohjamana.

Suunnittelussa kannattaa ottaa mukaan ulkopuolinen taho, joka kykenee kokoamaan aikataulun, joka on irti yrityksen sisäisitä valtapeleistä. Tämä varmistaa tasapainoisen hankkeen etenemisen ja parhaan lopputuloksen.

6. Muutoshallinta

Muuttuvassa kilpailutilanteessa organisaatioilla näyttää olevan taipumus pitäytyä olemassa oleviin toimintatapoihin. Tämä tilanteen voittamiseksi pitää muutossuunnittelu ottaa mukaan heti alusta alkaen.

Hallittu muutoshallinta selkeyttää hankkeen tavoitteet, vaikutukset toimintoihin ja organisaatioon, luo toimintatavat muutosten tunnistamiseen, vahvistaa roolit ja vastuut. Myös muutoshallinnassa kannattaa hyödyntää jotain olemassa olevaa mallia (esim. Kotter 8 Step Model).

Muutoksen etenemistä pitää jatkuvasti seurata ja poikkeamiin pitää reagoida suunnitelman mukaisesti.

Valmistavan yrityksen tuotannon kehittäminen on edennyt Industry 4.0 -vaiheeseen. Tällöin hyödynnetään itsenäistä päätöksentekoa tuotannon automatisoinnissa ja päästään uudelle tasolla laadun ja kapasiteetin ohjauksessa.

Tämä teknologia pohjautuu älykkäisiin toimilaitteisiin, big data’aan sekä pilvipalveluihin. Tähän kehitysvaiheeseen on tultu seuraavan kehityspolun mukaisesti:

Kun laitteet kykenevät pitkälle menevään oppimiseen lisääntyvän tietopohjan perusteella, niin tuotantojärjestelmä voidaan kehittää uudelle pohjalle. IoT mahdollistaa jatkuvan tiedonkeruun ja suuren tietomäärän keräämisen (Big Data). Simulaatiot mahdollistavat eri skenaarioiden testaamisen ennen edes tuotantoon vientiä tai tuotannossa eri toteutusvaihtoehtojen valinnassa. Lisätty todellisuus (AR) voi tehostaa koulutusta tai tuoda uusia ulottuvuuksia poikkeamien ja ongelmien analysointiin.

Tämä kaikki nojaa eri järjestelmien väliseen tehokkaaseen integraatioon, jolloin itsenäiset laitteet ja osajärjestelmät ovat reaaliaikaisesti yhteydessä keskenään.

Industry 4.0 tulee mullistamaan tuotannon, mutta ei välttämättä yhdessä yössä, vaan sitä mukaa, kun vanha laitekanta korvautuu uudella. Tämän vuoksi tarvitaan strategista näkemystä, jonka mukaan tuotannon kehittämistä tehdään oikeaan suuntaan.

Tekemällä huolellinen kokonaisuunnittelu voidaan välttää hukkainvestoinnit ja ajan käyttö kokonaisuuden kannalta epäoleellisiin asioihin.