Kuukausi: lokakuu 2019

Valmistavan yrityksen tuotannon kehittäminen on edennyt Industry 4.0 -vaiheeseen. Tällöin hyödynnetään itsenäistä päätöksentekoa tuotannon automatisoinnissa ja päästään uudelle tasolla laadun ja kapasiteetin ohjauksessa.

Tämä teknologia pohjautuu älykkäisiin toimilaitteisiin, big data’aan sekä pilvipalveluihin. Tähän kehitysvaiheeseen on tultu seuraavan kehityspolun mukaisesti:

Kun laitteet kykenevät pitkälle menevään oppimiseen lisääntyvän tietopohjan perusteella, niin tuotantojärjestelmä voidaan kehittää uudelle pohjalle. IoT mahdollistaa jatkuvan tiedonkeruun ja suuren tietomäärän keräämisen (Big Data). Simulaatiot mahdollistavat eri skenaarioiden testaamisen ennen edes tuotantoon vientiä tai tuotannossa eri toteutusvaihtoehtojen valinnassa. Lisätty todellisuus (AR) voi tehostaa koulutusta tai tuoda uusia ulottuvuuksia poikkeamien ja ongelmien analysointiin.

Tämä kaikki nojaa eri järjestelmien väliseen tehokkaaseen integraatioon, jolloin itsenäiset laitteet ja osajärjestelmät ovat reaaliaikaisesti yhteydessä keskenään.

Industry 4.0 tulee mullistamaan tuotannon, mutta ei välttämättä yhdessä yössä, vaan sitä mukaa, kun vanha laitekanta korvautuu uudella. Tämän vuoksi tarvitaan strategista näkemystä, jonka mukaan tuotannon kehittämistä tehdään oikeaan suuntaan.

Tekemällä huolellinen kokonaisuunnittelu voidaan välttää hukkainvestoinnit ja ajan käyttö kokonaisuuden kannalta epäoleellisiin asioihin.

Kaikkein edullisin järjestelmä on järjestelmä, jota ei tarvitse hankkia …

Useimmat yritykset kuitenkin hyötyvät merkittävästi kokonaisjärjestelmästä, koska kokemuksen mukaan se tukee yrityksen kasvua ja kehittymistä. Kokonaisjärjestelmä on ERP-järjestelmä (Enterprise Resource Planning System), mutta se on muutakin kuin nimensä mukainen suunnittelutyökalu: se parhaimmillaan yrityksen toiminnan- ja tiedonhallinnan selkäranka.

Kokonaisjärjestelmän todettuja hyötyjä ovat:

1. toiminnan suunnittelu
   1. SCM – ostojen tehostuminen, varastojen hallinta
   2. tuotannon ohjaus
   3. asiakaspalvelun tehostuminen (asiakaslupaus: nopeus, saatavuus)
2. prosessien ja tiedonhallin integrointi
3. prosessit voidaan automatisoida tehokkaammin
4. tiedon läpinäkyvyys paranee
5. tietojen hallinta yhdenmukaistuu
   1. yksi ja yhteinen Master data
   2. yhteiset tiedon esitystavat (tuoteryhmät jne)
   3. selkeät vastuut
6. hallittu järjestelmäratkaisu
   1. vähemmän järjestelmiä
   2. vähemmän ylläpidettävää
7. raportoinnin kehittyminen
   1. kustannusseuranta

 Kokonaisjärjestelmän hankinnan haasteita ovat:

1. valintaprojektin vaativuus
   1. liiketoimintamallin kuvaaminen
   2. prosessien kuvaaminen
2. iso järjestelmäprojekti
   1. laaja ja monimutkainen hanke
   2. laajat vaikutukset
   3. toiminnan ja käyttöönoton riskit
3. muutoshallinta
   1. muutoshallinta pitää suunnitella ja koordinoida
4. kustannukset
   1. projektin aikaiset kustannukset ovat korkeat
   2. vaatii jatkuvaa ylläpitoa

Kaikesta edellä sanotusta huolimatta useimmat yritykset hyötyvät kokonaisjärjestelmästä. Parempi toiminnan suunnittelu, asiakaspalvelun paraneminen, vaihto-omaisuuden parempi hallinta ovat asioita, jotka kiinnostavat jokaista yritystä.  

Parantunut ennustaminen hyödyntää sekä koko toimitusketjua että talouden suunnittelua. Hyötyjen konkretisointi edellyttää kokonaisvaltaista toiminnan (prosessit) ja työkalujen (toimintapolitiikat, ohjelmisto, koulutus, tuki) yhteensovittamista ja kehittämistä.

Järjestelmän hankintaan pitää suhtautua vakavasti, panostaa siihen ja pitää nähdä vaivaa. Toimiva kokonaisjärjestelmä ei synny sattumalta vaan hyvän suunnittelun tuloksena.